Vprweg: Ich bin ein Hörspielfan und Sammler, ich habe einen guten Lenco-Plattenspieler mittlerer Preisklasse und suchte einen unkomplizierten zweiten Plattenspieler mit Lautsprecher, auf den man "mal eben" eine Platte abspielen und alte Schätze digitalisieren kann. Lange habe ich mich informiert und Angebote verglichen, der Jerry Lee bestach dabei durch kompakte Maße (passt geschlossen in ein halbes IKEA Regal) und die wertig anmutende Nostalgie-Optik. Für nicht mal 60 Euro habe ich natürlich keine tolle Qualität erwartet und war durchaus skeptisch: allein die Kofferoptik wirkt hochwertig, was aber auch bedeutet, dass hier Produktionskosten hineingehen, die dann vermutlich bei den akustisch relevanten Komponenten fehlen dürften. Aber nein: wenngleich Tonarm und Plastikoberfläche durchaus billig aussehen, so überrascht der durchweg gute Klang. Zum Aufnehmen (Digitalisieren) verwende ich nicht die mitgelieferte Audacity Software, sondern das ebenfalls kostenlose Apowersoft-Audiorecorder (EXTREM empfehlenswert!). Diese simple Software nimmt wahlweise alles auf, was das PC-System ausgibt oder "Nur Mikrofon" (was dann dem per USB verbundenen Plattenspieler entspricht). Der Vorteil: während man digitalisiert, kann man den PC ganz normal nutzen, da der PC Sound nicht aufgenommen wird. Und nun kommen wir (endlich) zu der 5 (ja: FÜNF!) Sterne-Wertung: während mein Mittelklasse Plattenspieler alte Flohmarktplatten knisternd und knackend abspielt, wirkt der Sound des Jerry Lee vergleichsweise sauber. Vermutlich passt die simple Technik besser zu alten, unsauberen und zerkratzten Platten (?). Die Aufnahmequalität ist absolut großartig. Ich habe uralte Kinderplatten von 1967 (!), die ich kindgemäß ziemlich brutal behandelt habe, digitalisiert - die Qualität ist im positiven Sinne "akzeptabel". Natürlich hört man etwas knistern und knacken, aber das liegt am schlechten Zustand der Platten. Legt man eine gut gepflegte Platte aus den späten 70ern auf, so ist die Wiedergabe praktisch Knisterfrei (!). Obwohl eine Gewichts- und Skating-Einstellung fehlt, kommt der Plattenspieler selbst bei extrem stark verzogenen Platten nicht aus der Ruhe: der Tonarm schwenkt und schwingt wild hoch und runter, aber spielt absolut sauber. Ich bin überzeugt, wenn man in diesen Plattenspieler eine Salami einlegt, spielt er den Fettgehalt ab. Klanglich mögen die Puristen die Nase rümpfen über so einen Billig-Spieler. Wer einfach nur einen absolut unkomplizierten und zuverlässigen Allroundplayer für nebenbei und zum Digitalisieren kann und auf Retro-Optik steht, der sollte nicht länger überlegen, sondern zugreifen.
Vprweg: Olen radiosoiton fani ja keräilijä, minulla on hyvä Lenco-levysoitin keskihintaluokassa ja etsin mutkatonta toista levysoitinta kaiuttimilla, jolla voi "vain" soittaa levyä ja digitoida vanhoja aarteita. Pitkään olin perehtynyt ja vertailtu tarjouksia, Jerry Lee valloitti kompakteilla mitoillaan (suljettu mahtuu puoleen IKEA-hyllyyn) ja laadukkaalla nostalgisella ulkonäöllä. En tietenkään odottanut hyvää laatua alle 60 eurolla ja olin melko skeptinen: kotelo yksinään näyttää laadukkaalta, mikä tarkoittaa myös sitä, että siihen menevät tuotantokustannukset, jotka sitten todennäköisesti puuttuvat akustisesti oleellisista komponenteista. Mutta ei: vaikka äänivarsi ja muovipinta näyttävät halvalta, tasaisen hyvä soundi yllättää. Tallennukseen (digitointiin) en käytä mukana tulevaa Audacity-ohjelmistoa, vaan ilmaista Apowersoft-äänitallenninta (ERITTÄIN suositeltavaa!). Tämä yksinkertainen ohjelmisto joko tallentaa kaiken, mitä PC-järjestelmä tuottaa, tai "vain mikrofonin" (joka sitten vastaa USB:n kautta kytkettyä levysoitinta). Etu: digitoinnin aikana voit käyttää tietokonetta normaalisti, koska tietokoneen ääntä ei tallenneta. Ja nyt pääsemme (vihdoin) 5 (kyllä: VIISI!) tähden luokitukseen: kun keskitason levysoittimeni soittaa vanhoja kirpputorilevyjä rätiseen ja rätisee, Jerry Leen ääni vaikuttaa suhteellisen puhtaalta. Oletettavasti yksinkertainen tekniikka sopii paremmin vanhojen, epäpuhtaiden ja naarmuuntuneiden levyjen kanssa (?). Tallennuksen laatu on aivan loistava. Digitalisoin vanhoja lasten levyjä vuodelta 1967 (!), joihin suhtauduin melko raa'asti, kuten lapset olisivat odottaneet - laatu on "hyväksyttävä" positiivisessa mielessä. Tietysti kuuluu rätintää ja rätintää, mutta se johtuu levyjen huonosta kunnosta. Jos laittaa hyvin pidetyn levyn 70-luvun lopulta, toisto on käytännössä rätisemätöntä (!). Vaikka paino- ja luisteluasetus puuttuu, levysoitin ei menetä malttiaan jopa erittäin vääntyneillä levyillä: äänivarsi kiertyy ja heiluu ylös ja alas hurjasti, mutta soittaa ehdottoman puhtaasti. Olen vakuuttunut, että jos laitat salamia tähän levysoittimeen, se soittaa rasvapitoisuuden. Äänen suhteen puristit voivat nostaa nenänsä niin halvalle soittimelle. Jos haluat vain täysin mutkaton ja luotettavan soittimen sivuun ja digitointiin ja pidät retrooptiikasta, sinun kannattaa lakata ajattelemasta sitä ja tarttua siihen.
